1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi OSA 2: Matka

1860-luvun muistoseppeleet -aloite on pienimuotoinen ele Suomen suurten nälkävuosien muistamiseksi. Tein kahdeksan muistoseppelettä, jotka toukokuussa 2018 laskimme yhdessä tutkija Andrew G. Newbyn kanssa eri paikkakuntien nälkävuosien muistomerkeille. Kyseessä oli sekä omasta, henkilökohtaisesta tahdosta kunnioittaa nälkävuosien muistoa sekä samaan aikaan pyrkimyksestä kiinnittää huomiota paikallisten muistomerkkien olemassaoloon ja siihen syvään inhimilliseen kärsimykseen, jota nälkävuodet aiheuttivat lukemattomille ihmisille, perheille ja yhteisöille eri osissa Suomea. Seuraavassa käydään läpi muistoseppeleitten laskemiseksi tehty matka.

Aloitteen taustoja ja perusteita esittelen blogi-julkaisun ensimmäisessä osassa.

Kuvalista seppeleistä löytyy täältä.

1860-luvun muistoseppeleet matka, 21. – 22. toukokuuta 2018

Kun olin saanut seppeleet tehtyä ja pakattua autoon, oli aika lähteä muistomerkeille. Paikkakunnat valitsimme niin, että mukaan tuli esimerkkejä niin eteläisestä, läntisestä, keskisestä kuin itäisestäkin Suomesta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteet olivat aluksi mukana matkasuunnitelmissa, mutta koska aikaa oli vain kaksi päivää, jouduimme tekemään kompromisseja. Kävimme kumpanakin päivänä laskemassa seppeleen neljälle muistomerkille: ensimmäinen kohde oli Lahdessa ja viimeisin Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Kuhunkin muistoseppeleeseen kiinnitimme kortin, joka lyhyesti kertoo aloitteestamme.

Lahti

Toukokuun 21. päivän aamupäivässä aloitimme muistoseppeleiden laskun Lahdessa, Radanrakentajien hautausmaalla. Tämän joukkohauta-alueen aitaamiseen on käytetty symbolisesti ratakiskoja. Muistomerkissä kerrotaan lyhyesti joukkohaudan syntymisestä: ”Vuosien 1867–68 suurina nälkävuosina haudattiin tähän paikkaan nälkään ja kulkutauteihin kuolleita Hollolan pitäjän Lahden ja Järvenpään kylistä sekä sekä muualta kotoisin olleita Riihimäen–Pietarin radan rakentajia. Patsaan pystytti Lahden seurakunta 1953.” Aloitteen muistomerkin asettamiseksi teki Lahti-Seura vuonna 1950 kiinnitettyään huomiota joukkohauta-alueen jäämisestä hoitamattomaksi. Alue oli tuolloin Rautatiehallituksen hallinnon alainen. Alueen omistus siirrettiin Lahden seurakunnalle, missä yhteydessä pystytettiin myös muistomerkki.

Radanrakentajien hautausmaan muistomerkki, Lahti.

Radanrakentajien muistoseppeleessä käytin kuivuneita kanervanoksia, männynkuorta ja -käpyjä. Seppeleen ympärille lisäsin nauhamaista männyn nilakerrosta.

Hätätyömaat, joita perustettiin rautatien, teiden, siltojen ja kanavien rakentamiseksi, työllistivät tuhansia nälän ja pulan painamia ihmisiä. Surkeissa oloissa tehty raskas työ riudutti helposti hengiltä. Riihimäen–Pietarin rataa kutsuttiinkin myös ”luuradaksi”, sillä työmailla kuolleita voitiin haudattiin myös ratapenkkaan.

Lahdesta lähdimme ajamaan kohti pohjoista. Pysähdyimme kuitenkin pian ja kävimme katsomassa Asikkalassa sijaitsevaa ”Vaikeiden aikojen muistomerkkiä”. Muistomerkki on omistettu ”menneiden sukupolvien työlle vaikeina aikoina” ja siinä luetellaan isoviha (1713–21), Vääksyn kanavan rakentaminen (1868–71), nälkävuodet (1867–68), ”itsenäistymisen vaiheet” (1917–18) sekä talvi- ja jatkosodat (1939–45). On kiinnostavaa, että nälkävuodet on listattu kanavan rakentamisen ja sotien oheen. Miksi? Onko nälänhätä tosiaan verrattavissa rakennusprojektiin ja sotiin? Jos se on rinnastettavissa sotaan, mitä vastaan sitten taisteltiin?

Asikkalassa Vääksyn kanavan varrella sijaitsee ”Vaikeiden aikojen muistomerkki”.

Jämsä

Nälkävuosien muistomerkkien pystyttäminen sotiin liittyvien muistomerkkien tai sankarihautojen läheisyyteen ei ole poikkeuksellista. Keski-Suomen Jämsässä muistomerkkejä on pystytetty kootusti Muistojen hautausmaalle. Suurikokoiset muistomerkit on pystytetty sekä sisällissodan että talvi- ja jatkosotien muistoksi. Samoin nälkävuosien muistomerkki on kookas, mustasta graniitista laadittu taiteellinen toteutus. Se paljastettiin vuonna 1987. Muistomerkin kolme karkeapintaista kiveä, ehkäpä korvikeleivän palasia muistuttaen symboloivat teoksen suunnittelijan, Paavo Keskisen mukaan nälänhädän uhrien katkennutta elämänkaarta. Tekstilaatta muistomerkin lähellä kertoo, että vuonna 1868 Jämsässä menetettiin 1 082 henkeä.

Paavo Keskisen suunnittelema nälkävuosien muistomerkki Jämsässä, Keski-Suomessa, valmistui vuonna 1987.

Jämsän muistomerkille laskettu seppele on päällystetty jäkälillä ja karveilla. Tein siihen pikkulusikoista ”krookuksen”, joka tässä symboloi uuden kevään ja kesän alkua ja niiden tuomaa toivoa uudesta satokaudesta.

Perho

Jämsästä jatkoimme matkaamme noin kaksisataa kilometriä pohjoiseen, Keski-Pohjanmaalle Perhoon. Perhon muistomerkki on esimerkki aikalaisten jättämästä muistokivestä. Se sijaitsee Perhon kirkonmäellä, hautausalueen yhteydessä. Luonnonkivessä on eleetön mutta paljonpuhuva kaiverrus, vuosiluku 1869 sekä risti-symboli. Kiveä ympäröi matala ketjuaita.

Käyntimme Perhon muistomerkillä huomioitiin Yle Kokkolan uutisissa

1860-luvulta oleva nälkävuosien muistomerkki löytyy Perhon kirkonmäeltä, Keski-Pohjanmaalta.

Sammaleet osin peittävät kiveen tehdyt kaiverrukset, vuosiluvun 1869 ja ristinmerkin.

Perhon muistoseppeleessä käytin jäkäliä ja lisäsin mustiksi maalatut haarukat ja veitset seppeleen mukaisesti kehäksi.

Kivijärvi

Ensimmäisen matkapäivän viimeinen kohde oli Kivijärvellä Keski-Suomessa. Kivijärven muistomerkki on helposti saavutettavissa, vaikuttavan luonnonkauniilla paikalla Hannonsalmen sillan kupeella, aivan tien 58 vierellä. Massiivinen muistomerkki onkin tehty vanhoista siltapalkeista, jotka ovat peräisin Hannonsalmen ja Matalasalmen vanhoista sillosta. Molemmat sillat on rakennettu hätätyömaina; Hannonsalmen siltaa rakennettiin vuonna 1868.

Kivijärven muistomerkin seppeleenlaskun yhteydessä tapasimme toimittaja Anne Mietalan paikallislehti Viispiikkisestä. Mietala kirjoitti seppeleenlaskustamme Kivijärven kunnan 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä painettuun teemalehteen (Viispiikkinen, teemalehti, 28. kesäkuuta 2018). Useiden kuntien perustaminen ajoittui juuri suurten nälkävuosien aikaan. Mietala kirjoittaa artikkelissaan, että nälkävuodet kohtelivat ankarasti myös Kivijärven asukkaita. Alkukesän 1868 kuolleisuuspiikkiä todisti kesäkuun ensimmäinen sunnuntai, jolloin 39 vainajaa siunattiin hautaan.

Kivijärven muistomerkki suurten nälkävuosien muistoksi pystytettiin vuonna 1985. Aloitteen panivat toimeen Kivijärven Lions Club sekä Kivijärven kunta.

Kivijärven nälkämuistomerkki sijaitsee Hannonsalmen sillankupeessa, tien 58 vierellä.

Kivijärven muistoseppele erilaisin jäkälälin ja sammalin, haavan ja kanervan oksin päällystettynä. Mustat ruokailuvälineet muodostavat pienen kimpun seppeleen kehälle.

Lapinlahti

Muistoseppelekiertueen toisen päivän kohteet sijaitsivat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Aloitimme päivän ajamalla 200 kilometriä Jyväskylästä Lapinlahdelle, Pohjois-Savoon.

Lapinlahden muistoseppeleen laskussa olivat mukana kunnan kulttuurikoordinaattori sekä Lapinlahti-seuran sihteeri. Kiertueemme tiiviin matka-aikataulun tähden emme voineet viipyä eri paikkakunnilla kovin pitkään, mutta oli todella ilo tavata ja keskustella paikallishistoriaa ja perintöä vaalivien ihmisten kanssa. Lapinlahti-seuran sihteeri kertoikin, että suurten nälkävuosien tapahtumia on 150-vuotismuistovuonna nostettu esiin muun muassa kouluissa. Lapinlahden muistomerkki asetettiin vuonna 1968, 100 vuotta tragedian jälkeen.

Tärkeä osa suurten nälkävuotten muistoa Lapinlahdella on Nerkoon kanavan rakentaminen. Urakka aloitettiin vuonna 1866 ja kanava otettiin liikennekäyttöön vuonna 1869. Rakentajat saivat raskaasta työstä vain vähäistä korvausta, mutta kanava maksoi useiden satojen rakentajien hengen. Näin Nerkoon kanava itsessään muodosti muistomerkin – kunnes kanava rakennettiin uudelleen 1980-luvun alussa. Savon Sanomissa muistettiin Nerkoon kanavan rakentamista vuoden 2016 lehtijutussa.

Lapinlahden muistomerkin laattaan on kaiverrettu: “Nälkävuosina 1867–1868 kuolleiden muistolle pystytti 1968 Lapinlahden seurakunta. Anna meille jokapäiväinen leipämme.”

Lapinlahden muistoseppeleessä käytin männynjuuria sekä soiden kitumäntyjen pikku käpyjä. Mustat haarukat ja veitset kiertävät seppeleen kehää.

Varpaisjärvi, Korpijärven kylä

Korpijärven kylä sijaitsee kauniissa savolaismaisemassa, noin 20 kilometrin päässä Varpaisjärven taajamasta. Korpijärven kylästä löytyy Koiraharjun kalmisto, pieni mäntymetsikköinen muistolehto mäkisen peltomaiseman keskellä. Koiraharjun hautausmaa sai alkunsa väliaikaisena hautapaikkana nälkätalven 1867–68 aikana, mutta haudat kuitenkin jäivät viimeiseksi leposijaksi niihin haudatuille noin 60 vainajalle. Hautapainaumat voi edelleen erottaa maastossa.

Koiraharjussa on eri vuosikymmeniltä kaksi muistomerkkiä. Laskimme seppeleen uudemmalle muistomerkille vuodelta 1981. Molemmissa muistomerkeissä teksti on samankaltainen. Vainajien noin-määrää selittää se, että kivipaadet on pystytetty korvaamaan paikalla aiemmin olleita puuristejä sekä kaksi puutaulua tai hautalautaa, joihon kaiverrettuna oli haudattujen nimet. Kun hautalaudat viimein korvattiin kivisellä muistomerkillä, eivät kaikki nimet enää olleet luettavissa (laudat on viety museoon Mikkeliin).

Koska Koiraharjun hautojen ei ollut tarkoitus jäädä pysyviksi, on muistomerkkien muistolause Toisesta Mooseksen kirjasta erityisen huomionarvoinen: “Riisu kengät jalastasi, sillä paikka jossa seisot on pyhä maa.”

Koiraharjun hautausmaan muistoseppeleessä yhdistin kuiviin kuusenoksiin männyn nilanauhaa.

Koiraharjun vanhempaan muistomerkkiin (vuodelta 1951) Raamatun sitaatti on merkitty vain lyhenteellä; uudemmassa kivessä lauseet on kaiverrettu kokonaan.

Nilsiä

Koiraharjun hautausmaalta palasimme Varpaisjärven taajamaan ja jatkoimme Nilsiään, jossa muistomerkki sijaitsee keskustan tuntuman vanhalla hautausmaalla. Suuren luonnonkiven tasaiselle sivulle on kiinnitetty muistolaatta, johon on valettuna teksti: “Tähän hautausmaahan siunatuille tuntemattomille erikoisesti 1860-luvulla nälkään kuolleille nilsiäläisille. V. 1868 kuoli 1253 henkeä. Kunta ja seurakunta 1968.”

Nilsiässä tapasimme paikallislehti Pitäjäläisen toimittajan, jonka kanssa keskustelimme nälkävuosien historiasta ja merkityksestä Nilsiän alueella [päivittyy myöhemmin].

Nilsiä on tunnettu myös Aholansaaressa asuneesta herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta. Katsoin siksi sopivaksi laskea Nilsiän muistomerkille seppeleen, johon olin sommittellut ”rukoilevat haarukat”.

Nurmes

Nilsiästä ajoimme vielä 75 kilometriä Nurmekseen, Pohjois-Karjalaan. Kiertueemme viimeinen muistomerkki sijaitsee Kirkkoharjulla, Nurmeksen sisääntuloväylän varrella. Kirkkoharjulla sijaitsee myös Nurmeksen sankarihautausmaa.

Valitsemiemme muistomerkkikohteiden joukossa Nurmeksen muistomerkki on erityinen taiteellisen laatunsa puolesta: graniittiin veistetty reliefi vuodelta 1965 on kuvanveistäjä Veikko Jalavan (1911–1981) työtä. Toinen Jalavan nälkävuosien muistolle omistettu veistos sijaitsee Heinävedellä (vuodelta 1967).

Nurmeksen muistomerkissä Maaemon syli voi hahmottaa syliään suojaamaan kumartuneen hahmon. Reliefi on suurikokoinen, arviolta kahden ja puolen metrin korkuinen veistos jalustalla. Jalustaan on kaiverrettu teksti: “V. 1866 nälkään kuolleitten muistoksi pystyttivät v. 1965 Nurmeksen seurakunta, kunta ja kauppala sekä Valtimon seurakunta ja kunta.”

Poikkeuksellisen Nurmeksen muistomerkistä tekee myös se, että sen paljastamisen yhteydessä julkaistiin myös samanniminen kirja, tekijänään Yrjö Juustila. Kirjassa on listattuna nälänhädän nurmekselaisten uhrien nimet päivämäärineen ja kuolinsyineen. Kirjan esipuheessa summataan Nurmeksessa menetetyn 1218 henkeä vuonna 1868; uhrit haudattiin merkitsemättömiin joukkohautoihin.

Muistoseppeleitä tehdessä minulle oli selvää, että halusin tehdä yhden seppeleen omistettuna nälänhädän uhrina menetetyille lapsille. Kun matkasuunnitelmaamme vahvistui vierailu Nurmeksen Maaemon syli -muistomerkille, oli ilmeistä, että ”lasten seppeleen” laskisimme juuri sinne.

Seppeleenlaskumme Nurmeksessa uutisoitiin Ylä-Karjalan 31. toukokuuta numerossa.

Maaemon syli -muistomerkki Nurmeksen Kirkkoharjulla, Veikko Jalavan veistos vuodelta 1965.

 

Lasten muistoseppeleen tein koivunoksista. Seppeleen kehälle asettelin pikkulusikoita, niiden ”pään” alle tuohityynyt ja ylivuotiset haavanlehdet peitteiksi. Virkattu villalanka kiertää seppelettä nauhana ja viittaa nälkävuosien käytäntöön teettää käsityötä ruoka-avun lunastamiseksi.

 

1860-luvun nälkävuosien muistoseppelekiertue kartalla

Kun olimme laskeneet kiertueemme kahdeksannen seppeleen myöhään iltapäivällä 22. toukokuuta, käännyimme paluumatkalle. Ajoimme ensin 275 kilometriä Nurmeksesta Jyväskylään, josta kartturinakin toiminut Andrew jatkoi kotimatkaansa pääkaupunkiseudulle. Kiertueemme kilometrimäärä kipusi lähes 1350 kilometriin. Kilometrimäärä vastaa Itämereltä Pohjois-Saksan Kielistä Välimerelle Italian Genovaan ulottuvaa matkaa.

Työ nälkävuosien muistomerkkien parissa jatkuu, sillä kirjoitamme myös artikkelin, joka käsittelee muistomerkkejä, joukkohautoja ja nälkävuosien muistamista Suomessa.

Yksityiskohtainen luettelo Suomen paikallisista nälkävuosien muistomerkeistä löytyy Andrew G. Newbyn vuoden 2017 artikkelista Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report, jota käytin myös näitä blogitekstejä kirjoittaessani lähteenä.

Yhteiskuva muistoseppele-kiertueemme päätteeksi, 22. toukokuuta 2018, Nurmes.

 

3 Comments on “1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi OSA 2: Matka

  1. Pingback: 1860-luvun muistoseppeleet – aloite suurten nälkävuosien muistamiseksi OSA 1: Perusteet | Kraatari for Craft Culture

  2. Pingback: Heinävesi – Finland's "Great Hunger Years" Memorials

  3. Pingback: Nurmes – Finland's "Great Hunger Years" Memorials

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: